Into Konrad Inha

12.11.1865 – 3.4.1930

1865 Konrad Into Nyström syntyy 12. marraskuuta Virtain Jäähdyspohjassa Valkeajärven talossa henkikirjoittaja Johan Abraham Nyströmin ja hänen vaimonsa Clara Charlotta Wikmanin yhdeksäntenä lapsena.

1874 Clara Charlotta kuolee 12. synnytykseensä.

1875 Nyströmit muuttavat Ikaalisiin, mutta viettävät edelleen kesät Virroilla.

1877 Into siirtyy aloittamastaan Tampereen reaalikoulusta Suomalaiseen normaalilyseoon Hämeenlinnaan.

Konrad Into Nyström 19-vuotiaana.
Kuva Aamu Nyströmin arkisto/Jäähdyspohjan kyläyhdistys ry.

1881 J. A. Nyström muuttaa eläkepäivikseen takaisin Virroille.

1883 Intolla on kuudennen luokan kevättodistuksessa täydet kympit uskonnossa, suomessa, äidinkielen kirjoittamisessa, latinassa, saksassa, maantieteessä, historiassa ja piirustuksessa; keskiarvo on 9,17. Samana kesänä isä kuolee.

1884 Into kirjoittaa koulupoikana pienoisromaanin Lähetyssaarnaaja, jonka kustantaa seuraavana vuonna Hämeen Sanomat. Samoihin aikoihin Into kääntää Francois-René de Chateaubriandin Atalan, joka ilmestyy hänen veljensä Usko Nyströmin kustantamana.

Inha Daniel Nyblinin kuvaamossa.
Kuva Aamu Nyströmin arkisto/Jäähdyspohjan kyläyhdistys ry.

1885 Into kosii Aini Bonsdorffia, jonka isä, matematiikan yliopettaja torjuu yrityksen. Into ryhtyy opiskelemaan estetiikkaa, suomea ja historiaa Helsingin yliopistossa.

1886 Kesällä Into tekee polkupyörämatkan Saksan halki Sveitsiin. Matkakuvaukset julkaistaan Uudessa Suomettaressa samana kesänä. Syksyllä hän vaihtaa aineyhdistelmänsä maantieteeseen, geologiaan ja kemiaan.

1887 Into aloittaa avustajana ruotsinkielisessä ja suomenmielisessä Finlandia-lehdessä ja ryhtyy käyttämään nimeä Into Konrad Inha. Hänen sisarensa Inha Luciina oli kuollut viisivuotiaana v. 1869 Inton ollessa kolmen vuoden ikäinen.

1888 Inha saa lyhytaikaisen paikan Päivän Uutisista. Vielä samana vuonna tarjoutuu uusi paikka Uuden Suomettaren ulkomaanosaston aputoimittajana.

Inha Uuden Suomettaren ulkomaanosaston toimittajana v. 1891.
Kuva on otettu K. E. Ståhlbergin Walokuvausatelierissä.
Kuva Aamu Nyströmin arkisto/Jäähdyspohjan kyläyhdistys ry.

1889 Inhan aloittama polkupyörien välityskauppa on vilkkaimmillaan. Lokakuussa Inha matkustaa Etelä-Baijeriin Grönenbachiin opiskelemaan W. Cronenbergin valokuvauksen oppilaitokseen. Pettyneenä opetuksen antiin hän jatkaa Wieniin saamaan oppia E. Jaffé ja A. Albertin ateljeessa. Inha palaa Suomeen Italian kautta.

1890 Tammikuussa Inhalle tarjotaan Uudesta Suomettaresta toimittajan sijaisuutta kesäksi ja syksyksi; marraskuussa paikka vakinaistetaan.

1892 Atelier Apollon omistaja K. E. Ståhlberg palkkaa Inhan kuvaamaan Pohjois-Suomen maisemia. Marraskuun lopulla Ståhlbergillä on valokuvanäyttely, jossa on esillä 80 Inhan valokuvaa.

1893 Kesällä Inha kuvaa Itä-Suomen maisemia; loppuvuoden valokuvanäyttely saa suuren menestyksen. Jonas Lien teos Pahuuden voimia ilmestyy Inhan kääntämänä.

1894 Huhtikuussa Inha lähtee K. F. Karjalaisen kanssa Vienan Karjalaan; rahoittajina ovat Ståhlberg ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Inhalla on tuomisinaan yli 200 valokuvaa, joista puolet on esillä onnistuneessa näyttelyssä marras-joulukuussa. J. Lien Niobe ilmestyy Inhan kääntämänä.

Inha lähdössä Vienan Karjalaan 1894.
Kuva Aamu Nyströmin arkisto/Jäähdyspohjan kyläyhdistys ry.

1895 Inha valokuvaa Suomea lähes koko vuoden  ja teettää matkojaan varten erikoisvalmisteisen, tukevan polkupyörän. Suomi kuvissa ilmestyy vihkoina 1895 – 96.

1896 Inha ostaa Väinö Wallinin kanssa Kyläkirjaston kuvalehden B-sarjan. Lehti siirtyy heille seuraavana vuonna.

1897 Huhtikuussa Inha matkustaa Ateenaan selostamaan Uuden Suomettaren kirjeenvaihtajana Kreikan ja Turkin välistä sotaa. Syksyllä ilmestyy reportaasikirja Hellas ja helleenit.

1898 Ainonpäivänä 10.5. Inha lahjoittaa Aino Krohnille (sittemmin Kallas) hopeakorun, jonka vienalaisesta helmestä hän on maksanut kiväärin ja 10 ruplaa. Aino ei palauttanut korua, muttei hyväksynyt kosintaakaan.

1899 Inha matkustaa Lontooseen selostamaan kirjeenvaihtajana buurisotaa. Maantieteellinen teos Kreikka ilmestyy 1899 – 1901.

1900 Pariisin maailmannäyttelyssä on esillä Inhan ottama valokuvasarja suomalaisesta maanviljelyksestä.

1901 Inha myy osuutensa Kyläkirjaston kuvalehdestä Väinö Wallinille, mutta jatkaa lehden toimittajana vuoteen 1905.

1902 – 04 Johann H. Pestalozzin pääteos Lienhard ja Gertrud ilmestyy Inhan kääntämänä.

1903 Inha ostaa Karjalohjalta huvilan, josta joutuu luopumaan seuraavana kesänä.

1905 Nokialla johtaja Antti Ahlbergin luona vieraillessaan Inha saa hysteerisen kohtauksen öisen ukkosilman takia; isäntä toimittaa hänet Pitkäniemen mielisairaalaan. Myöhemmin Inha hakee lisähoitoa ja ryhtyy vapaaksi kirjailijaksi ja toimittajaksi.

1906 Keväällä Inha muuttaa Hämeenkyröön Väinö-veljen luo, syksyllä masennuksesta kärsivänä helsinkiläiseen Kammion sairaskotiin. Loppuvuodesta hän muuttaa Usko-veljen luokse. Inhan teos Balkanin niemimaa ilmestyy 1906 – 07.

1908 Inha asuu Mikonkadulla Kaisaniemen puiston vieressä ja kuvaa Helsinkiä WSOY:n toimeksiannosta. Inhan piirtämä Kansakoulun karttakirja ilmestyy Valistuksen tilaamana. Inha kääntää Roald Amundsenin Luoteisväylän ja Albrecht Wirthin Maailmanliikkeen.

1909 Inhan matkakertomusten valikoima Suomen maisemia ilmestyy. Kansanvalistusseura julkaisee maantieteellisen teoksen Saksanmaa neljänä vihkona 1909 – 10. Inha kääntää Raoul H. Francén Kuvia metsän elämästä.

1910 Helsinki-opas ilmestyy Inhan laatimana.

1911 Vienan matkan kuvaukset julkaistaan teoksena Kalevalan laulumailta. Samana vuonna ilmestyvät Inhan toimittama Lasten ihmeitten kirja sekä hänen kääntämänsä A. W. Ungerin Kirjan synty. Toimitustyö Maailman ihmeet I – IV ilmestyy vuosina 1911 – 13. Valkeajärven tila myydään W. Rosenlew & Co. Ab:lle.

1912 Inhan maantieteelliset teokset Islanti, tarun ja runon maa sekä Jään ja tulen pohjola ilmestyvät, samoin hänen toimittamansa Maantiede ja löytöretket I.

1913 Inha muuttaa veljensä Onni Nyströmin luo ja kesäksi Padasjoelle; hän hankkii Päijänteelle oman purjeveneen. Talveksi hän muuttaa Lohjanjärven rannalle Jalavien kesähuvilaan. A. Liliuksen Eräretkillä Kanadassa ilmestyy Inhan kääntämänä.

1914 Inha muuttaa Virroille Äijännevan Uskaliin Onni Tarjanteen kesäasuntoon. Maantiede ja löytöretket II ilmestyy, samoin käännös Ernest T. Setonin kirjasta Rolf salolla.

1915 Tarjanteiden tultua kesänviettoon Inha muuttaa Vaskivedelle ja sieltä seuraavana kesänä Jäähdyspohjan Syrjänniemeen.

1916 Lohjanjärveltä Jalassaaren Kivessalmesta Inha ostaa palstan, jolle rakennuttaa pienen talon. Hän asuu siinä vuodesta 1917 vuoteen 1925 erakkona, töitä tehden. Suomennoksina ilmestyvät C. G. D. Robertsin Aarniometsän sydän ja Setonin Harmaan karhun elämäntarina.

1917 Inhan toimituksina julkaistaan Löytöretkillä I – II ja käännöksinä Robertsin Eläinvaltiaita, Setonin Kaksi partiopoikaa sekä Stewart E. Whiten Virginia.

1918 Inha suomentaa J. Huret'n teoksen Berliini ranskalaisen kuvaamana sekä Robertsin Ylämaan kansaa. Seuraavana vuonna ovat käännösvuorossa W. Bloemin Rautainen vuosi ja Setonin Eläinten sankareita. Tiede ja elämä I – IV ilmestyy Inhan toimittamana vuosina 1919 – 22 ja
Suuret keksijät I – II vuosina 1920 – 21. Vuonna 1922 Inha kääntää F. A. Talbotin teoksen Uusimpia keksinnöitä, Mark Twainin Jenkkejä maailmalla I – II ja F. A. Vanderlipin Miten Euroopalle nyt käy?.

1923 Maantiede ja löytöretket III ilmestyy.

Omakuva v:lta 1925, jolloin Inha täytti 60 vuotta.
Kuva Aamu Nyströmin arkisto/Jäähdyspohjan kyläyhdistys ry.

1925 Inha kääntää Setonin Viirihännän, Amundsenin Ilmojen halki leveysasteelle 88 (yhdessä Eino Voionmaan kanssa) sekä teoksen Tekniikan voittokulku I (osittain myös osat II ja III). Suomen maisemien toinen kuvitettu painos ilmestyy. Inha muuttaa Helsinkiin Ratakadulle.

1926 Maantiede ja löytöretket-sarjan viimeinen, IV osa ilmestyy, samoin Setonin teoksen käännös Se vanha hopeanharmaa. Seuraavan vuoden käännöstöitä ovat W. H. Hudsonin Vihannissa asunnoissa ja Charles Lindberghin "Me", lentokoneeni ja minä.

1927 1927: Inha tekee viimeisen kesäretkensä Hämeenkyrön Soinilaan Väinö-veljen perheen luo Indian Price -moottoripyörällä.

1928 Inhan käännöksinä ilmestyvät Hall Cainen Sovitus, Claes Lindskogin Kreikkalaisia jumaltaruja ja satuja sekä Louis M. Montgomeryn Pieni runotyttö ja Runotyttö maineen polulla. Vuonna 1929 julkaistaan suomennoksina  Palle Huldin teos Pallen matka maailman ympäri 44 päivässä, M. Johnsonin Safari ja H. G. Selfridgen Kaupan voittokulku. Seuraavana vuonna ovat vuorossa James Fenimore Cooperin Vakooja ja H. A. Franckin Pennittömänä maailman ympäri. Postuumeina ilmestyvät vielä J. Gollombin teosten käännökset Lontoon poliisi ja Pariisin poliisi.

1930 Into Konrad Inha kuolee leukemiaan Helsingissä 3. huhtikuuta. Hänet haudataan Hietaniemen hautausmaalle.

Maija Lehtinen, 1990.

Copyright © 2005 Jäähdyspohjan kyläyhdistys ry.