|
Esittely Ajankohtaista Tapahtumat Kyläyhdistys Palvelut Yhteystiedot Yritykset Historia
|
I. K. Inha<< | >> Sivu1 | Sivu2 | Sivu3 | Sivu 4 | Sivu 5 | Sivu 6 | Sivu 7 | Sivu 8 | Sivu 9 | Sivu10 Sivu11 | Sivu12 | Sivu13 | Sivu14 | Sivu15 | Sivu16 | Sivu17 Johan Abraham Nyström Valkeajärven isäntä, henkikirjoittaja Johan Abraham Nyström oli Virtain vaikuttajia niin kunnallisessa kuin seurakunnallisessakin elämässä. Kun Konrad Into Nyström syntyi Valkeajärven talossa Jäähdyspohjassa vuonna 1865, oli kylässä yhteensä seitsemäntoista taloa. Tarkkaa tietoa ei ole, milloin Valkeajärven 700 hehtaarin kruununtila siirtyi J. A. Nyströmin omistukseen. Kylässä asui kaksi säätyläisperhettä: metsäherra Lars Stjernvall huushollerskansa kanssa sekä Valkeajärven Nyströmit. Johan Abraham Nyström oli tullut henkikirjoittajan virkaan syksyllä 1854. Virkansa ohella hän harjoitti maataloutta sekä liiketoimintaa. Nyströmin omistama Valkeajärven mylly oli Virtain vanhin veromylly, joka vuonna 1870 arvioitiin kahdeksan äyrin arvoiseksi eli pikkutalon luokkaa. Kotitarvemylly oli muutettu kolmen kiviparin tuulimyllyksi, jossa oli myös survinlaitos ryynien jauhamiseksi. Nyström oli uusien asioiden kannattaja. Vuonna 1863 hän liittyi Vaasan läänin maanviljelysseuran, joka oli maatalouden neuvonnan uranuurtajia. Sen myötä Nyström innostui hevosten jalostukseen - muun muassa Vöyrin yleisessä maanviljelyskokouksessa 1875 hän käytti kaksi puheenvuoroa hevosjalostuksesta ja varsinkin ravihevosista. Nyström oli puheenjohtajana pitäjän ensimmäisessä "asutuslautakunnassa", joka jakoi suonraivaajille apurahoja. Hän oli jäsenenä myös verotusta pohtivassa äyrilistakomiteassa, lainajyvästön kirjurina pitäjänkokousten aikana sekä esimiehenä palovakuutusyhdyskunnassa. Muiden säätyläisten tapaan hän vaikutti voimakkaasti myös seurakunnallisissa luottamustehtävissä. Talolliset maksoivat kunnanveroista valtaosan. Vuoden 1869 taksoituksessa henkikirjoittaja Nyström maksoi 38 äyristä, mistä 20 äyriä tuli palkasta ja 18 Valkeajärven talosta. Maaliskuussa 1873 joutui Valkeajärven talo lehtiotsikoihin. Tampereen Sanomat tiesi kertoa hevosvarkaan surmasta, jossa syytettynä oli henkikirjoittaja Nyström renkeineen. Tuomiossa rengit saivat lyhyehkön vankeustuomion.
Suku Kemiöstä ja Siuntiosta Vaikka Nyströmit Virroilla edustivatkin säätyläisluokkaa, ei säätyläisyydellä Inhan suvussa ollut pitkiä perinteitä. Virtolainen sukututkija Matti Kankaanpää on seurannut suvun vaiheita muutaman polven taakse Kemiöön ja Siuntioon. Henkikirjoittaja J. A. Nyströmin isoisä Erik Mattsinpoika Nyström syntyi Siuntiossa 1734. Hän oli ensin sotilas, mistä yleni korpraaliksi; vierasperäinen Nyström-nimi lienee otettu käyttöön juuri sotilasnimenä. Hänen puolisonsa oli siuntiolainen Elisabet (Lisa) Hansintytär. Pariskunnan poika Carl Erikinpoika Nyström (s. 1777) kuului maaseudun asujaimistoon ja oli talokas Siuntiossa. Carl avioitui talollisen tyttären Margareta Christina (Greta Stina) Johanintytär Gestansin kanssa. Carlin ja Greta Stinan poika Johan Abraham Nyström syntyi Siuntiossa 24.4.1816 ja kuoli Virroilla 18.6.1883. Nyströmin hauta on Virtain kirkon vieressä vanhalla hautausmaalla. Siinä missä Inhan isänpuoleinen suku oli tiukasti siuntiolaisia, polveutui äidin suku yhtä vahvasti Kemiöstä. Clara Charlotta isoisä oli Anders Isakinpoika Wikman, kemiöläinen rakuuna. Hän kuoli Suomen sodan aikaan 1808, ja hänen kuolinsyykseen on merkitty keuhkotauti. Andersin vaimo Chirstin (Stina) Johanintytär Västergård oli kemiöläisen talollisen tytär. Myös sukunimi Wikman lienee otettu käyttöön sotilasnimenä. Pariskunnan poika Anders Andersinpoika Wikman (k. 1844) palveli Kemiössä renkivoutina. Hänen puolisonsa oli kemiöläinen talollisen tytär Greta Lena Christianintytär Nikus. Heidän tyttärensä Clara Charlotta syntyi Kemiössä 14.11.1831 ja kuoli Virroilla 25.3.1874. Henkikirjoittaja Johan Abraham Nyström ja renkivoudin tytär Clara Charlotta Wikman vihittiin Kemiössä juhannusaattona 1849. Claran äiti Greta Lena muutti Virtain Jäähdyspohjaan tyttärensä perheeseen vuonna 1861. Hän kuoli Virroilla 1873, vuotta ennen tytärtään. I. K. Inhan isovanhemmat olivat molemmin puolin ruotsinkielistä maaseutuväkeä. Inhan vanhemmista tuli säätyläisiä, jotka ajoivat voimakkaasti suomalaisuuden asiaa. Maija Lehtinen , 1990
Copyright © 2005 Jäähdyspohjan kyläyhdistys ry. |
|
