IKInha Valokuvaaja, kirjailija ja kääntäjä; alk. Konrad Into Nyströ
Muistomerkkirahaston tilinumerot:
Nordea Virrat 116530-102551
Virtain OP 552403-413339.
Viestiksi pyydetään laittamaan "I. K. Inhan muistomerkki"
Lahjoittajien nimilista tullaan kokoamaan sivuille.
Yritykset, yhdistykset ja yksityiset henkilöt saavat halutessaan logonsa muistomerkkitoimikunnan sivuille.
Virtain Seura ry., Tampereen yliopiston Virtain kulttuurintutkimusaseman johtaja Antti Koiranen ja Jäähdyspohjan kyläyhdistys ry. tekivät keväällä 2005 Virtain kaupungin sivistyslautakunnalle ehdotuksen I. K. Inhan muistomerkin saamisesta Virroille. Sivistyslautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan 13. huhtikuuta 2005, jossa päätettiin perustaa muistomerkkitoimikunta, johon nimetään kulttuurisihteeri puheenjohtajaksi ja pyydetään Virtain Seuraa, Jäähdyspohjan kyläyhdistystä, Virtain kulttuurintutkimusasemaa ja Virtain Taideyhdistystä nimeämään oman edustajansa (Virtain kaupungin sivistyslautakunnan pöytäkirja 13.4.2005 § 38).
Muistomerkkitoimikunnan jäsenet:
- Virtain Seura ry – pj. Pekka Jussila, puh. 03 475 9814, varajäsenenä Eira Siltanen, gsm 044 091 6949
- Virtain kaupungin kulttuuritoimi – kulttuurisihteeri Päivi Ylimys-Saarinen, gsm 044 715 1464
- Virtain Taideyhdistys ry – pj. Kirsti Perähuhta, puh. 03 475 6508; varajäsenenä Paavo Mäntynen, gsm 050 5867 343.
- Jäähdyspohjan kyläyhdistys ry – Maija Myllykangas, gsm 040 511 8975; varajäseninä Jaana Kallio, gsm 050 531 8125 ja Olli Räty, puh. 03 475 8635
- Antti Koiranen, Tampereen yliopiston Virtain kulttuurintutkimusaseman johtaja, gsm 040 551 4137
- Virtain kaupunginhallitus – Vesa Postinen, gsm 050 910 5086
I
Muistomerkkitoimikunta kokoontui ensimmäisen kerran maanantaina 7. marraskuuta 2005. Tavoitteeksi määriteltiin I. K. Inhan muistomerkin pystyttäminen Virroille hyvissä ajoin ennen Inhan 150-vuotisjuhlia vuonna 2015. Toimikunnan ensimmäisiä tehtäviä on varojen etsiminen hankkeen käynnistämiseksi. Toimikunta pyrkii myös mahdollisimman nopeasti määrittämään muistomerkin sijoituspaikan ja kustannusarvion, jotta muistomerkin suunnittelukilpailu voitaisiin järjestää jo v. 2006.
Koska muistomerkin pystyttäminen koskee koko Virtain kaupunkia, päätettiin pyytää vielä kaupunginhallitusta nimeämään edustajansa muistomerkkitoimikuntaan ja kysyä kaupungin kaavoitusarkkitehdiltä ehdotuksia muistomerkin sopivasta sijoituspaikasta. Muistio 7.11.2005.
II
Muistomerkkitoimikunnan toisessa kokoontumisessa 24.11.2005 päätettiin, että muistomerkkitoimikuntaa hallinnoi Virtain Seura ry, joka hakee avustuksia ja apurahoja muistomerkkiä varten ja myös huolehtii muistomerkkirahaston hoitamisesta. Muistomerkkirahastolle avataan oma tili, jonka numero tulee näkymään mm. näillä sivuilla. Muistomerkkiä varten tullaan hakemaan apurahoja ja avustuksia kulttuurirahastoilta ja säätiöiltä sekä mm. Virtain kaupungilta, I. K. Inhan muistoa vaalivilta yhdistyksiltä ja yksityisiltä henkilöiltä ja yrityksiltä.
Toimikunnassa keskusteltiin myös muistomerkin sijoituspaikasta sekä muistomerkin luonteesta. Päätettiin, että Virtain kaupungin kaavoitusarkkitehti Timo Määttä tuo seuraavaan kokoukseen ehdotuksen mahdollisista sijoituspaikoista. Muistio 24.11.2005
Virtain kaupunginhallitus nimitti kokouksessaan 28.11.2005 edustajakseen I. K. Inhan muistomerkkitoimikuntaan Vesa Postisen.
III
Toimikunnan kokouksessa 14. joulukuuta 2005 pohdittiin laajasti muistomerkin sijoituspaikkaa. Tärkeinä näkökohtina nousivat esiin:
- sijoituspaikan tulisi liittyä I. K. Inhan henkilöön tai toimintaan tai muuten korostaa ja tuoda esiin Inhaa suomalaisena (ja virtolaisena) kulttuurin merkkihenkilönä
- sijoituspaikan tulisi olla itsessään muistomerkin arvon mukainen eli luoda arvokkaat puitteet muistomerkille ja sopia muistomerkin luonteeseen
- muistomerkin ympärillä olisi hyvä olla tilaa istutuksille, penkeille ja oleskelulle
- paikan tulisi olla helposti saavutettavissa ja tilava mm. myöhempiä seppeleenlaskutilaisuuksia ym. tapahtumia ajatellen
- muistomerkin läheisyydessä pitäisi olla tilaa autojen paikoitukselle
- sijoituspaikan tulisi sijaita keskeisellä paikalla, jossa se olisi ympärivuotisesti saavutettavissa
- muistomerkin tulisi sijaita paikalla, jossa sen valvominen, hoitaminen, talvikunnossapito ja valaistus hoituvat mahdollisimman helposti ja varmasti
- muistomerkin tulisi sijaita luontevasti mahdollisimman monen virtolaisen ja Virroilla vierailevan henkilön kulkureitillä
- muistomerkkiä ei tehdä vain virtolaisille vaan muistomerkin tarkoituksena on vaalia I. K. Inhan muistoa ja kertoa hänen työstään ja merkityksestään kaikille suomalaisille.
Muistomerkin sijoituspaikaksi on tähän mennessä ehdotettu Jäähdyspohjasta Torisevan aluetta, Hauhuun risteystä, Taidepensionaatin aluetta ja kylätalo Jukolan pihaa. Virtain keskustasta ovat olleet esillä Rantapuisto, pääkadun alue (Virtaintie) ja kirkonmäki (Rantatie). Myös Marttisen saari (Marttisen pappilan ja Perinnekylän alue) on tullut esille.
Näistä ehdotuksista kokouksessa tutkittiin tarkemmin Jäähdyspohjan Torisevaa ja Hauhuun risteyksen aluetta sekä Virtain keskustasta Rantatien/kirkonmäen aluetta. Toimikunnan mielestä muut Jäähdyspohjasta ehdotetut sijoituspaikat ovat päätien (kantatie 66) ulkopuolella, eivätkä ne siten täytä keskeisen eivätkä luontevasti saavutettavan sijoituspaikan vaatimuksia. Kaavoitusarkkitehti Timo Määtän mukaan myöskään Rantapuisto ei luonteensa eikä sijaintinsa puolesta sovellu muistomerkille. Virtaintiellä ei taas ole luontevaa paikkaa eikä ennen kaikkea tilaa muistomerkin arvokkaalle sijoittamiselle. Marttisen alue soveltuisi rakennuskantansa ja saavutettavuutensa puolesta hyvin muistomerkin paikaksi, ja vaihtoehtoa voidaan harkita uudelleen, mikäli sopivaa paikkaa ei löydy Jäähdyspohjasta tai keskustasta.
I. K. Inhan syntymäpaikan ja toiminnan huomioon ottaen muistomerkin sijoituspaikkana on otettava huomioon Jäähdyspohjan kylä ja siellä erityisesti Torisevan alue. Torisevajärvien osalta muistomerkin sijoittaminen on kuitenkin ongelmallista, sillä käytännössä mahdollisia paikkoja ei ole monta. Esim. muistomerkin pystyttäminen I. K. Inhan erityisesti arvostaman Yläisen Torisevan rannalle on vaikeaa, sillä muistomerkki pitäisi sijoittaa luonnon hallitsemalle alueelle melko kauaksi maantiestä, jolloin sen ympärivuotinen saavutettavuus on kyseenalainen. Lisäksi paikalla ei ole riittävästi pysähtymis- ja paikoitustilaa. Alaisen Torisevan eteläpäässä olevalle Inkerinkallion näköalapaikalle tai sen kupeeseen muistomerkkiä ei puolestaan voi sijoittaa, sillä alue on luonnonsuojelualuetta. Muista alueista esim. Torisevan levähdysalue tuskin olisi muistomerkin arvon mukainen (mikäli muistomerkille olisi edes tilaa tai sille saataisiin lupa) tai – siirryttäessä Torisevalta Valkeajärven alueelle - maanomistajilta tiedusteltu kanta muistomerkin sijoittamiseksi on ollut kielteinen. Mahdollisiksi paikoiksi jäävät Inkerinkallion juurella Alaisen Torisevan päässä oleva alue luonnonsuojelualueen ulkopuolella (nyk. nuotiopaikka ja paikoitusalue) tai Torisevan levähdysaluetta vastapäätä tien toisella puolella oleva peltoaukea. Inkerinkallio on sivussa pääväylästä, jolloin muistomerkin luonnollinen saavutettavuus olisi kyseenalaista hyvistä opasteista huolimatta. Levähdysaluetta vastapäätä olevalla peltoaukealla on puolestaan ongelmana liittymän puute (johon tuskin saataisiin anottaessakaan lupaa levähdysalueen sijainnin vuoksi), jolloin ei voida taata vilkkaasti liikennöidyn kantatie 66:n turvallista ylittämistä. Lisäksi molemmissa tapauksissa tarvittaisiin erityisjärjestelyjä muistomerkin valvonnan, talvikunnossapidon ja valaistuksen järjestämiseksi.
Kantatie 66:lta risteytyvän Hauhuun tien ja Kolistontien muodostama kulmaus Jäähdyspohjan kylässä olisi varteenotettava sijoituspaikka keskeisen sijaintinsa ja saavutettavuutensa vuoksi. Alueella olisi tilaa järjestää suuriakin yleisötapahtumia tarvittavine paikoitusalueineen. Kulku muistomerkille olisi mahdollinen joko Kolistontien tai Hauhuun tien kautta. Osa muistomerkkitoimikunnan jäsenistä piti kuitenkin paikkaa luonnonarvoiltaan ja/tai ympäristöltään vaatimattomana. Avonainen ja laaja pelto-/metsikköalue edellyttäisikin muistomerkiltä näyttävyyttä ja ehkä huomattavan suurta kokoa. Sijaintinsa (ja mahdollisen näyttävyytensä) osalta muistomerkki varmasti huomattaisiin, vaikka toisaalta ”luonteva sijoittuminen” kulkureitin varrelle tarkoittaisi todennäköisesti käytännössä muistomerkin katselua auton ikkunasta ohikulun ajan.
Laajimman kannatuksen toimikunnassa sai muistomerkin sijoittaminen kirjaston ja kirkon väliselle alueelle, ns. kirkonmäelle. Todettiin, että tämä olisi Virtain keskustan vanhinta, edustavinta ja niin kulttuuri- kuin rakennushistoriallisestikin merkittävintä aluetta (1700-luvulla rakennettu Antti Hakolan puukirkko – 1950-luvun lopussa valmistunut funkistyylinen Rantatien koulu – v. 1999 valmistunut moderni pääkirjasto ”Helmisimpukka”, suunn. Esko Räntilä). Kirjaston edessä on jo Virtain Taideyhdistyksen pystyttämä Pikku Karhu – patsas (Timo Kara, 2003). Mahdollisia sijoituspaikkoja olisivat kirjastoa vastapäätä oleva Mäkitien kulmaus ja tien toisella puolella oleva viistosti kohti kirkkoa oleva alue. Mikäli muistomerkki voitaisiin sijoittaa suoraan kirjastoa vastapäätä Rantatien oikealle puolelle, koko kirjaston-muistomerkin aluetta Mäkitien päässä voisi kehittää esim. muistomerkille johtavien portaiden, katukiveyksen ja jopa liikenteenohjauksen avulla kaupunkimaiseksi kävely-/oleskeluaukioksi, jossa olisi istutuksia ja penkkejä vapaata oleskelua varten. Alueen etuna pidettiin myös sitä, että keskeisen sijaintinsa lisäksi se on ympärivuotisesti hoidettu ja luontevasti vilkkaasti käytetyn väylän varrella (kirjasto – ala-aste – kirkko – liikuntahalli – Pukkivuori/jäähalli – terveyskeskus – laivaranta). Ympäristö sopisi hyvin kirjailijana, kääntäjänä ja sanomalehtimiehenä toimineen I. K. Inhan muistomerkille (kirjasto – koulu).
Timo Määttä lupasi seuraavaan kokoukseen mennessä selvittää maanomistajilta ja – hallinnoijilta mahdollisuudet sijoittaa muistomerkki esillä olleisiin paikkoihin. Osa toimikunnan jäsenistä esitti myös, että mahdollisia sijoituspaikkoja jätettäisiin ehdolle 2-3 kpl, jolloin taiteilijat/kuvanveistäjät voisivat tutustua eri paikkoihin ja valita näistä mieleisensä omaa työtään varten.
Muistomerkin suunnittelemiseksi järjestetään suljettu kutsukilpailu. Toimikunta valitsee kilpailuun kutsuttavat kuvanveistäjät kevään aikana. Toimikunta painottaa valinnoissaan taiteilijoiden ansioituneisuutta ja ajankohtaisuutta sekä myös asiantuntevuutta ja näkemystä I. K. Inhan laaja-alaisen ja monipuolisen toiminnan huomioon ottaen. Valinnassa pyritään keskittymään pirkanmaalaisiin tai täältä kotoisin oleviin taiteilijoihin, mutta toimikunta varaa mahdollisuuden pyytää tarjouksia myös Pirkanmaan ulkopuolella vaikuttavilta taiteilijoilta.
Toimikunta päätti Virtain Seura ry:n johdolla hakea apurahaa kutsukilpailun suunnitteluun ja järjestämiseen mm. taiteilijoiden matka- ym. kustannusten kattamiseksi. Muistio 14.12.2005
Muistomerkkitoimikunta kokoontuu seuraavan kerran 19. tammikuuta 2006.
Lauluja Karjalan kunnailta 15.10.2006
– Karjalaisia kansanlauluja karjalan kielellä sekä suomalaissäveltäjien lauluja Karjalasta –
Sivut päivittyvät sitä muka kuin hanke etenee!
Mielipiteitä – ota kantaa!
Täältä löytyy Aloitesivu, johon voitte tehdä ehdotuksenne siitä, minne muistomerkki pitäisi sijoittaa, millainen sen tulisi olla tai kenen se tulisi valmistaa. Mielipiteet kootaan omalle sivulleen, joka löytyy Täältä
m, s. 12.11.1865 Virtain Jäähdyspohjassa Valkeajärven tilalla, vanh. kruununvouti Johan Abraham Nyström ja hänen puolisonsa Clara Charlotta Wikman; k. 3.4.1930 Helsingissä. I K Inha Valokuvaaja, kirjailija ja kääntäjä; alk. Konrad Into Nyström, s. 12.11.1865 Virtain Jäähdyspohjassa Valkeajärven tilalla IK Inha Valokuvaaja, kirjailija ja kääntäjä; alk. Konrad Into Nyström, s. 12.11.1865 Virtain Jäähdyspohjassa Valkeajärven tilalla I.K.Inha Valokuvaaja, kirjailija ja kääntäjä; alk. Konrad Into Nyström, s. 12.11.1865 Virtain Jäähdyspohjassa Valkeajärven tilallaMaisema-, miljöö- ja dokumenttikuvaaja. I. K. Inhasta tuli 1890-luvulla suomalaisen valokuvauksen merkittävin maisema- ja miljöökuvaaja sekä dokumentaristi.Julkaisut:
I Inha, I. K., Suomi Kuvissa. Wien/Helsinki 1895-1896. II Inha, I. K., Suomen maisemia. 1909. III Inha, I. K., Kalevalan laulumailta. Helsinki 1911, 1921. IV Inha, I. K., Suomen maisemia. 2. painos, kuvitettu. Porvoo 1925. V Inha, I. K., Pohjolan maisemia vuosisadan vaihteessa. Porvoo 1957. VI Inha, I. K., Suomen maisemia. 3. uudistettu painos. 1988.
