Syksyn 2008 hirvenmetsästys onnistui suunnitellulla tavalla koko maassa.
100 000 hirvenmetsästäjän saalis oli 57 700 hirveä. Hirvikanta on laskenut selvästi 2000-luvun alun huippuvuosista.
Syyskuun viimeisestä lauantaista vuoden loppuun kestäneeseen hirvenmetsästyskauteen riistanhoitopiirit olivat myöntäneet 48 800 pyyntilupaa. Syksyn alun arvio 55 000–60 000 hirven saaliista toteutui, sillä hirviä metsästettiin yhteensä 57 700 (29 900 aikuista hirveä ja 27 800 vasaa). Yhdellä luvalla saa ampua yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa.
Arkistoituja uutisia ja tapahtumia edellisiltä vuosilta
Hirvipeijaiset ja Joulumyyjäiset pidettiin Jukolassa su 3.12..
Kiitokset kyläläisille maanvuokraajille ja Kyläyhdistykselle onnistuneesta tilaisuudesta.
Metsästyskausi lähestyy
Metsästyskausi lähestyy ja uudet metsästyskortit on jo postitettu metsästäjille. Seuran toimesta kauteen on valmistauduttu kylvämällä riistapeltoja koko Jäähdyspohjan metsästysseuran alueella, sekä laittamalla uusia nuolukiviä hirven kulkureiteille.
Riistanhoito on osa metsästysseuran toimintaa ja se takaa riistakannan pysymisen hyvänä myös tulevaisuudessa.
Riistanhoidon lisäksi järjestetään hirvenmetsästykseen liittyviä harjoitusammuntoja Jäähdyspohjan ampumaradalla.
Metsästysseuran kesäkokous pidetään 18.8 klo:19:00 alkaen seuran jahtivajalla. Kokouksessa päätetään metsästyskauden metsästysasioista, kuten riistakiintiöistä. Virallinen kutsu kokoukseen julkaistaan Suomenselänsanomissa torstaina 3.3. Kokouksen jälkeen kokoontuu hirviporukka.
Harjoitusammunnat ja ampumakokeet
Seuran omat harjoitusammunnat ovat:
La 12.8 15:00
La 19.8 16-20:00
La 2.9 16-20:00
Virtain riistanhoitoyhdistyksen harjoitusammunnat ovat
Ke 23.8 17-20:00
Riistanhoitoyhdistyksen kisa pidetään Su 3.9 12:00
Virtain riistanhoitoyhdistyksen ampumakoeajat ovat
La 5.8 12-15:00
La 12.8 12-15:00
La 26.8 12-15:00
La 9.9 12-15:00
Metsästyskortti ja aseenhallussapito lupa oltava mukana ampumakokeissa.
Hirvipeijaiset
Jäähdyspohjan metsästysseuran hirvimiehet järjesti
hirvipeijaiset Kylätalo-Jukolassa 26.03 klo 12.00
Tapahtuman kuvasaalista
Lähde mukaan riistakolmiolaskenta -koulutukseen
Riistanhoitopiiri järjestää yhteistyössä Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitoksen sekä paikallisten riistanhoitoyhdistysten kanssa riistakolmiolaskenta-koulutuksen. Toivomme myös Jäähdyspohjan metsästysseurasta aktiivista osallistumista koulutukseen. Tilaisuus pidetään keskiviikkona 26.4.2006 klo. 18:00 Virtain Yläasteen (Koulutie 12 A) ruokalassa.
Lähde mukaan koulutukseen ilmoittautumalla Raimo Koskelalle puh. 040-560 6990.
Metsäkauriin metsästykseen ei enää tarvita pyyntilupaa
- myös muita lainsäädännönmuutoksia tuli voimaan elokuun alusta alkaen
Lue lisää
Apua metsäkauriin paloitteluun ja muidenkin hirvieläimien lihankäsittelyyn antaa varmasti
Jaakko Kolmosen uusi hirvieläinten paloittelun ABC-kirja.
Karhunjäljet Torisevan riistapellolla
Katso kuva (kuvaaja J Kallio) kuvattu 2.7.2005
Peurajahti 2004-2005
Tammikuun lopussa päättyneissä Peurajahdeissa ammuttiin valkohäntäpeuroja
liki 21 500 ja kuusipeuroja 160.
Metsäpeurakantaa vähennettiin erityisluvalla 87 yksilöllä.
Kaikkiaan pyyntilupia jaettiin 900 vähemmän kuin edellisvuonna. Yhdellä luvalla sai kaataa aikuisen eläimen tai kaksi vasaa.
Hirvenmetsästyksen tulos 2004
Hirvenmetsästyksessä saatiin viime syksynä Pohjois-Hämeen riistanhoitopiirin alueella saaliiksi yhteensä 3889 hirveä. Joulukuun puolivälissä päättyneelle metsästyskaudelle oli myönnetty pyyntilupia noin 4000 hirven kaatamiseen. Kaadetuista hirvistä 1957 oli aikuisia hirviä ja 1932 vasoja. Hirvisaalis painottui aikuisten osalta lievästi naarashirviin.
Virtain tilastoja 2004 kaudelta
Virtain alue Lupia myönnetty 356 kpl
Poliisin lisäluvat 2 kpl
2004 Saalis 483 kpl, joista Uroksia 89 kpl Naaraita 129 kpl ja Vasoja 265 kpl
Jäljelle jäävä kanta 509 kpl
Metsäkauris uusi riistaeläin
Metsäkauriista on tulossa uusi merkittävä riistaeläin myös Pohjois-Hämeessä.
Metsäkauriskannan kehitys on ollut melko nopeaa. Viimeisimmän arvion mukaan metsäkauriin vuoden 2003 talvikanta oli noin 900 yksilöä.
Metsäkauriskannan kasvaessa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota myös kannan tehokkaaseen ja tasapainoiseen verotukseen. Pyyntilupien määrä on kauriskannan kasvaessa lisääntynyt ja kuluvalle kaudelle anottiin ja myönnettiin jo runsaat 300 kappaletta.
Uusi riistaeläin tuo mukanaan uusia metsästysmahdollisuuksia ja rikastaa osaltaan metsästyskulttuuriamme.
Metsäkauriin talviruokinnan on todettu vähentävän merkittävästi riskiä viljelys- ja metsävahinkojen syntymiseksi. Talviruokinnan piirissä olevien kauriiden ei tarvitse turvautua ns. hätäravintoon, kuten puumaisiin kasvinosiin, jolloin riski puiden syönnistä on hyvin pieni.
Metsäkauris on uusi tulokas monella tavalla. Käytännön kannanhoito- ja metsästysmenetelmät opitaan koulutuksen ja ajan myötä. Vuosien mittaan kokemusperäinen ja tutkittu tieto metsäkauriista lisääntyy ja kauriista saataneen merkittävä riistaeläin valtaosaan maatamme.
Metson ja teeren soidinpaikkojen kartoitus aloitetaan Pirkanmaalla
Metsäkanalintukannat ovat viime vuosikymmeninä pienentyneet selvästi. Soidinpaikkojen huomioon ottaminen metsätaloudellisten toimenpiteiden suunnittelussa nähdään yhtenä keinona metsäkanalintukantojen elvyttämiselle. Tämä on kuitenkin käytännössä mahdoton-ta, jos tietoa soidinpaikkojen sijainnista ei ole. Huoli metsäkanalintujen tulevaisuudesta on saanut pirkanmaalaiset metsä- ja riista-ammattilaiset sekä lintuharrastajat toimimaan: met-son ja teeren soidinpaikkojen kartoitus aloitetaan tammikuussa.
Metsäkanalintuihin törmää yhä harvemmin
Metso- ja teerikannat ovat viime vuosikymmeninä pienentyneet huomattavasti. Etenkin metsokan-nassa on tapahtunut selvää muutosta: nykyinen metsokanta on 60 % pienempi kuin 1960-luvulla. Kantojen taantumisen syitä on löydetty niin metsätaloudesta, pienpedoista kuin liikenteestäkin.
Tieto soidinpaikoista mahdollistaa metsäkanalintujen huomioon ottamisen
metsätaloudessa
Riistanhoidon yleisenä tavoitteena on säilyttää ja ylläpitää riistakannat elinkelpoisina. Tämä tavoite voidaan lisätä myös metsänhoidon monimuotoisuustavoitteisiin. Metsäkanalintujen osalta riistan-hoidollisten näkökohtien huomioon ottaminen metsänhoidossa voidaan useimmiten toteuttaa ilman suurempia taloudellisia uhrauksia: tarvitaan tietotaitoa, halua ja ennen kaikkea tietoa siitä, missä näiden lajien elämän kannalta tärkeimmät metsäalueet sijaitsevat. Metson ja teeren tulevaisuuden kannalta on oleellista turvata soidinpaikkojen käyttökelpoisuus. Soidinpaikkatietojen hyödyntämi-nen käytännön metsätaloustoimien suunnittelussa nähdään yhtenä keinona edistää metsäkanalin-tukantojen elpymistä.
Pirkanmaan soidinpaikat selvitetään kyselyllä
Metson ja teeren soidinpaikat kartoitetaan kyselyllä, joka suunnataan Pirkanmaan alueella toimivil-le metsästysseuroille ja lintuharrastajille. Kyselyt lähetetään tammikuun 2004 aikana. Soidinpaik-kahavaintoja odotetaan niin kevään 2004 soitimista, kuin aikaisemmiltakin vuosilta.
Kyselyssä saadut soidinpaikkatiedot talletetaan metsäkeskuksen luontotietojärjestelmään Yksittäis-ten soidinpaikkojen tarkkoja tietoja ei tulla julkaisemaan, eikä tietoja luovuteta kuin riistaviran-omaisten, metsäkeskuksen ja metsänhoitoyhdistysten käyttöön. Vaikka tiedot ovat metsäammatti-laisten käytettävissä, on muistettava, että lopullisen päätöksen alueella tehtävistä toimenpiteistä tekee maanomistaja. Metsä- ja riista-ammattilaisten tehtävänä on neuvoa ja opastaa asiasta kiin-nostuneita metsänomistajia toteuttamaan riistanäkökohtia huomioon ottavaa metsänhoitoa.
Hanke toteutetaan yhteistyössä
Soidinpaikkojen kartoitusta pohtivassa työryhmässä ovat mukana Pohjois-Hämeen riistanhoitopiiri, Satakunnan riistanhoitopiiri, Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Hämeen ja Satakunnan piirit, Pir-kanmaan lintutieteellinen yhdistys, Tampereen ammattikorkeakoulu, Länsi-Suomen metsänomista-jien liitto, metsänhoitoyhdistykset ja Pirkanmaan metsäkeskus. Työryhmä on ollut yksimielinen soi-dinpaikkojen kartoituksen tärkeydestä. Kartoitusta koordinoi Pirkanmaan metsäkeskuksen ”Luon-totiedon hyödyntäminen metsätaloudessa” –hanke. Hanke toteutetaan kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisena luonnonhoitohankkeena. Lisätietoja hankkeesta voi kysellä yllämainituilta tahoilta tai allekirjoittaneelta. Kaikista soidinpaikkahavainnoista voi ilmoittaa suoraan Pirkanmaan metsäkeskukseen Mari Niemiselle 03-250 3248.
